Hukka pääsi tuloksillaan JAU:n medijoukkueeseen SM-kisoihin, yksilöihin paikka olikin varmistunut jo aikaisemmin, eli nyt voikin alkaa panikoimaan kuinka ollaan kondiksessa kuukauden päästä..

7.5. käytiin kuokkimassa Tuulia Liuhdon treeneissä. Hyvät treenit nuokin. Ensin Hukalla oli kauhea draivi päällä kera hirveiden kaarrosten ja sitten "helle" simautti totaalisesti. Hurtan viillennysloimi näköjään toimii, pikku tauon jälkeen tassu nousi taas. Hukka ei nyt käänny ilmaiseksi suorista putkista, vaan vaatii ihan oikeasti näyttöä. Vähän kumma, mutta täytyy tuota tutkiskella nyt kun pääsee pihallakin taas treenaamaan. Kellotuksen mukaan eteni parhaiten saksalaisilla pakkovalssi/niiston sijaan.

Keskiviikkona kävin ottamassa revanssia Tuulian radasta ja sain hampaan koloon jääneet kohdat selviksi. Tollero ja Halti väänsivät myös saman radan, eivätkä yhtään pöllömmin.

12.5. käytiin hyisessä Hattulassa palelemassa. Ekalta hyppikseltä tuli ihan tyhmä kielto, kun aloin ennakoimaan jo seuraavaa kohtaa. Agiradalla mokasin heti tokalla esteellä ottaen koiran vastaan väärällä kädellä ja sokkari siitä ei sitten enää onnistunutkaan ja koira A:lle. Urpo minä. Positiivista oli, että puomille Hukka sitten pysähtyi kun oli hyl alla. Mutta joo, pää ei vaan toiminut ja nyt sen nimenomaan pitäisi toimia..

14.5. käytiin Ojangossa epiksissä, Savioja oli tehnyt oikein kivan radan. Tarkoitus oli vetää eka rata kisanomaisesti ja sitten seuraavalle radalle palkata kontaktit. No Hukkis otti sen verran vauhdikkaan A:n että kytkin remmiin ja kävelin pois radalta. Hukalta pääsi oikein "räyh" kun taisi tajuta että homma loppui kesken. Seuraavalla radalla A oli hitaampi, mutta nyt odotettiin lupaa ja puomi oli sitten jo oikein hieno, kesti hyvin sivuetäisyyden. Palkkasin puomille ja pois radalta. Radan jälkeen Hukkis oli super muikeena, että ilmeisesti se radan keskeyttäminen ja passivoituminen oli vähän järkyttävää.

Loppuviikko onkin sitten ollut ihan hirveää härdelliä ja koirat hunningolla. Kohta koirat haukkuu ja karavaani kulkee, kun lähdetään Somerolle aksailemaan ja paimentamaan (!).

Pari kuukautta näköjään vierähtänyt viime päivityksestä. On vaan ollut muka niin kiire/väsymys, ettei tietsikalle ehdi, saati että tulisi jotain kuvia tai videoita ladattua nettiin. Uusia kisavideoitakin odottaa koneella, mutta niiden lataaminen youtubeen onkin sitten toinen juttu ;). Tässä muinainen kuva ajalta Haltin mielestä ensimmäiset "helteet". Lumet on kadonneet jo joku viikko sitten, narsissit kukkii ja koirilla on törkeä karvanlähtö. Loputon pohjavilla jota riittää ja riittää.. Uintikausikin tuli  korkattua jo useampi viikko sitten paikallisojassa. Haltin mielestä +10 on kauhia helle.

18.3. käytiin Hukan kanssa kisaamassa kolme starttia Hyvinkäällä, eka agirata oli aika hyvä, mutta jostain syystä yksi rima tippui siinä vaiheessa kun Hukka oli jo kepeillä ja siitä sitten vitonen. Luulin että meni väärin kepeille sisään, kun tuomari siinä vaiheessa huitoi ja ajattelin, että tuli hyl kun en korjannut ja ohjaus sen jälkeen vähän sinnepäin. Tällä radalla Hukka irtosi hyvin. Tokalla agiradalla tuli kielto hypyltä kun ennakoin liikaa ja sen jälkeen sitten päätin seisottaa keinulla ja palkata maaliin eli hyl. Hyppikseltä tuli vitonen, en edes muista mistä.

3.4. meillä oli kaima K:n kanssa kahden tunnin mega-aika Janitalle kolmelle koiralle ja ehdittiinkiin viilata kaikenlaista ja tehdä lopuksi vielä nollarata -yritykset. Mulle muistettavaa, ohjaa linjoja, älä esteitä  ja puolivalssi pelastaa aina. Janita muistutti myös siitä, että pitää rohkeammin ohjata, että Hukka kyllä kestää sivuetäisyydet jne. ja rajoittaa turhaa Hukan huutelemista ja volyymia ;). Hukka on kuulemma jo niin taitava, että harmi etten itse aina tajua linjata, missä sitten menetämme kymmenyksiä. Ja siihenhän meillä ei olisi yhtään varaa. Lopun nollatreenipuserrus tyssäsi heti alkuun, mutta toisella yrityksellä puskettiin läpi. Janita sanoi, että huomasi että välillä mulla meinasi yritys loppua kesken, ei saisi ikinä luovuttaa, vaikka kuinka kököltä tuntuisi. Aivan mahtavat treenit, joka pennin ja vapaapäivän väärti!

21.4. käytiin Janakkalassa rykäsemässä pari agistarttia Hukan kanssa, eka rata meni heti tokalla esteellä pieleen, Hukka ei tullut mukaan ohjaukseeni, jonka olisi pitänyt ehkä olla voimakkaampi vs. viretila ja sen jälkeen olin itse myöhässä ja siihen kosahti. Keinulla Hukka ei pysähtynyt, päätin sitten pysäyttää A:lle kun kerran hyl alla ja siinä sainkin sitten hinkata kolme kertaa ennen kuin pysähty ja sitten juostiin maaliin. Treenikaveri tuossa juuri päivitteli, että on se kumma kun Hukan kanssa voi treeneissä tehdä kontakteilla mitä vaan, jatkaa toiseen suuntaan, tehdä valeohjauksia, sivuirrota monta metriä, ja tyyppi vaan nököttää alastulolla, mutta ehkä se vaan on niin, että sinnepäin kisasuorituksia on niin paljon alla + koiralla korkeampi vire kisoissa + ohjaaja käyttäytyy erilailla, että se on jo niin syvällä vuosien jälkeen mielessä, että kisat on eri asia. Niin tai näin, nyt Hukkis ei ole pitkään aikaan ottanut varsinaisia kontaktivirheitä, vaan on tullut maahan asti (toisinaan jäänyt jopa odottamaan vapautuskäskyä), että enpä ala enää tässä ehtoopuolella uraa sitä enempää painostamaan kisoissa. Tokalla agiradalla tehtiin nolla, aika riitti 13./31 sijaa, että ei mikään hurrattava, vaikka taso olikin kova, mutta positiivista oli, että ihmisnuoleni lähdössä kolmen hypyn takaa onnistui, joku vuosi sitten en olisi uskaltanut edes kokeilla ;).

Treenaamassa ollaan käyty lähinnä omatoimisesti kaima L:n kanssa pari kertaa vkossa ja ihan hyviä treenejä ollaan saatu aikaiseksi ja isot pojatkin ovat päässeet päästelemään liikoja höyryjä ulos. Topille ja Haltille kuuluu siis myös hyvää, paitsi että Halti kärsii "helteestä".  Muu kuntoilupuoli on jäänyt jokseenkin hunningolle ja vasta parina viimeisenä päivänä olen taas aktivoitunut ja pitkästä aikaa ollaan käyty hölkkäämässä, että tekee pahaa :o. Sen jälkeen on kyllä hyvä olo, mutta se aloittaminen ja jaksaminen, yak.

Viime lauantaina käytiin Espoossa Niinun juoksu- ja ketteryyskurssilla, tämä siis ihan vain ohjaajille :). Myöhästyttiin sopivasti alkuvenettylelyistä ja sitten eikun 1,5 h revittelemään viivajuoksua yms. ;). Ihmettelin kun keuhkoissa rohisi jotain ylimääräistä, mutta ajattelin vain että johtuu paskasta kunnosta. Seuraavana päivänä sitten iski influenssa törkeine kuumeineen ja yskineen. Koko viikko on mennyt sohvalla maaten ja koirien liikunta on ollut jokseenkin rajoittunutta.

Uusi hankinta, Buster ruokakuppi, toimi poikien aktiviteettina:

Joku hetki vielä vierähtää ennen kuin mokkulat on tuolta saatu kalastettua.

Hukka sai uuden Kong -lelun hiiren korvikkeeksi ;). Hiiru julkesi muuttaa keittiöön ja Hukkahan sen ekana bongasi. Pari kertaa saatiin Hukan kanssa piiritettyä hiiru, mutta kun hiiru vinkaisi, niin Hukkis päästi sen menemään..  No kerran hiiru saatiin hännästä kiinni ja pihan perälle, mutta röyhkimys tuli uudestaan sisälle. Sitten tilasin netistä elävänä pyytyvät hiirenloukut ja saman tien hiiri meni loukkuun juuston perässä. Vahingosta viisastuneena hiiru vietiin autolla monen kilsan päähän metsään ja enää ei ole näkynyt. Hei hei hiiru, kiva kun kävit, mutta kivempi jos et enää palaa!

Tänään päätin käyttää koirat hallilla, minkä ajattelin olevan itselleni vähemmän rasittavaa kuin kunnon lenkillä käyminen. Treenaattiin vain irtoamisia, ettei tarvitse itse juosta ja kontaktileikkiä. Tässä kökkölaatuisessa kuvassa Topi 11,5 v. irtoaa putkeen hypyn takaa, tuo vaalea möykky ennen putkea :) Kameraan on näköjään jäänyt joku ihme asetus päälle, kun kuvat "heilahtaneet" ja värit outoja, mutta josko noista jotain selvää saa..

Halti 11v. on hakenut kepeille kuvassa edessä näkyvän hypyn takaa 6m:n päästä:

Ja tässä sama toiseen suuntaan avokulmasta:

Halti ja kontaktileikki (ja ehdoton suosikki, Kong -pallo):

Oppii se vanhakin koira uusia temppuja, nih. Ja sitten loppui kamerasta akku ja Hukka ei päässyt kuviin lainkaan. No, hyvin meni sekin. Kepeille pulautuskin sujuu jo.

8.2. meillä oli oikein kivat treenit Kajsan vetäminä Timon radalla. Hallin valot oli reistailleet ja meitä ei sitten loppujen lopuksi ollut kuin muutama koirakko paikalla ja ehdittiin viilailla ja kokeilla rauhassa kaikenlaista. Perjantaina kävin suoraan duunista koko revohkan kanssa treenaamssa tavoitteena saada myös Topi ja Halti tyytyväisiksi ;). Irtoamistreenit, "viivajuoksu" hypyillä ja kontaktileikki hoiti tehtävänsä.

Viime sunnuntaina oli JAU:n järjestämät Elina Jänesniemen treenit hallilla. Elina oli meille uusi tuttavuus kouluttajana ja tykkäsin kovasti. On aina kiva, jos tässä vaiheessa tulee vielä selvästi uusia juttuja esiin, mitä voi Hukalle opettaa. Hukka oli jokseenkin löysän oloinen kun vuoromme vihdoin koitti ja itsekin olin jäässä. Alun kepeille meno oli hyvin hankalsta kulmasta avokulmaan, takaa ohjaten lähettämällä meno ei onnistunut, kuten olin aavistellut. Oma kroppani sojotti ihan muualle kuin kepeille ja taasen pelkällä suullisella käskyllä Hukkis ei keppejä hae, jos sen linjalla on muita esteitä. Hukan seikkailtuaan yksinään kepit useamman metrin sivuetäisyydellä käytyään ensin putken ja hypyn kautta, Elina totesi että Hukan pujottelu on jo sillä tasolla, että hän näyttää meille vaihtoehtoisen suoritustavan, missä Hukkaa ei tarvitse lähettää kepeille vaan pääsen törkkäsemään sen pujotteluun, milloin sen kepeille meno nopeampi. Keppien jälkeen olisi ollut hyvä vaihtaa puolta jatkoa ajatellen, mutta kepit olivat niin lähellä seinää, että valssi tms. olisi ollut vähän kökkö, minkä takia ensin päädyin kokeilemaan hakeeko Hukka kepit itsenäisesti. Eli tehtiin niin, että edelliset esteet suoritettiin sokkareilla leikkausten sijaan, jolloin pääsin saattamaan Hukan avokulmaan kepeille, sitten saatin sitä takaperin kulkien pari askelta, Elina odotti palkan kanssa keppien lopussa, ja sitten palasinkin takaisin keppien alkuun vaihtamaan puolta ja Hukkis jatkoi yksin pujottelua. Tälle oli joku termikin, mutta enpä nyt muista sitä. Mutta ehdottomasti otetaan tämä treeniohjelmaan, sopii Hukalle paljon paremmin kuin vedä-lähetä hommelit.

Muuten päästiin rataa eteenpäin ilman suurempia ongelmia, mutta Hukan draivi kadoksissa. Elinan mukaaan Hukasta kuitenkin huomasi että hakee selvästi itse esteitä, mutta kierrokset puuttui.  Elina näytti meille viretilan nostatukseen "yksi, kaksi, kolme" -leikin ja tämä otetaan kanssa ehdottomasti käyttöön, että olisi joku kikka kolmonen käytössä silloin kun Hukka tykkää downsiftailla eikä isoja poikia ole mukana nostamassa kierroksia. On niin tyhmä treenata, jos koira menee "pikkusievästi" eikä vastaa yhtään kisatilannetta. Elina jaksoi hyvin näyttää juttuja kädestä pitäen, toimia apupalkkaajana ja luki erittäin hyvin Hukkaa, joten treeneistä jäi oikein hyvä mieli.

Elinan treenien jälkeen iskikin sitten mikä lie norovirus ja tämän viikon treenit jäi väliin kuin myös tälle vlopun Jkylän kisat ja sukulaisvierailut, kun taudista toipuminen ei mennytkään ohi parissa päivässä. No, saipa Hukkakin pakkoloman aksasta, ihan hyvää tekee sekin.